MATTI T RAJALA
Eduskuntaan ja oikeudenmukaisuutta politiikkaan numerolla 30

Aamuset lehden Vaalidebaatti Rajala vs Schauman

Ensimmäinen osa

https://www.aamuset.fi/mielipide/4485560/Vaalidebatti+Rajala+vs+Schauman 

18.2.2019 9:47 Aamuset

Matti Rajala on Turun puuseppäin ammattiosaston puheenjohtaja ja vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas. Ida Schauman on vaikuttamistyön päällikkö ja RKP:n kansanedustajaehdokas.

Mitä työllisyysasteen nostamiseksi tulisi tehdä?

Schauman: Varsinais-Suomessa menee nyt hyvin, mutta riskinä on, että unohdamme rakenteelliset perusongelmat. 75 prosentin työllisyysaste on tavoite.

Rajala: Kolmikannasta ei pidä luopua. Työntekijöiden etujen suojelu on minulle lähtökohta. Työllisyyden parantaminen lähtee koulutuksesta, on panostettava etenkin ammatilliseen ja lukiokoulutukseen.

IS: Ilman muuta, koulutus on Suomen kilpailuvaltti. Minua häiritsee työttömyyskeskusteluissa se, että työttömillä ei ole niissä ääntä. Joskus on jopa suojattu työssäkäyvien oikeuksia työttömien kustannuksella. Tanskassa helpotettiin sekä irtisanomista että palkkaamista, mutta samalla muutettiin työttömyysturvaa siten, että se on aluksi samalla tasolla kuin täysi palkka. Meillä ei ole ollut halukkuutta tällaiseen.

MR: On tullut paljon vastakkaisasetteluja hallituksen, työnantajien ja työntekijöiden välillä. Siihen toivon isoa muutosta. Työllisyyttä pitäisi suunnitella yhdessä. Työntekijät tahtovat varmuutta työelämään, jotta pystyvät perustamaan perheen ja ottamaan asuntolainaa. Työnantajat taas haluavat pysyvää ammattitaitoista työvoimaa, siihen pitäisi seuraavalla hallituskaudella pyrkiä. Mutta työvoimatoimistoihinkin pitäisi panostaa. Monasti työttömät tietävät asiat ennen työvoimatoimistojen työntekijöitä. Myöskään työehtosopimusten yleissitovuuteen ei saisi kajota, muuten meille tulee villit työmarkkinat.

IS: Niin kuin Ruotsissa, siellähän yleissitovuutta ei ole. Eikä siellä ole mitenkään villit työmarkkinat. Minusta työvoima-alalle pitäisi päästää myös yksityisiä toimijoita. Myös työttömyyden alkuvaiheen palveluihin pitää panostaa eri tavalla.

MR: On väärin, että jos työtön ei tietyn ajan puitteissa ehdi päivittää ansioluetteloaan viraston sivuille, hänelle lätkäistään karenssia. Ihmiset joutuvat nykyään käymään paljon kursseja, joista ei ole heille mitään hyötyä. En usko, että työttömien rankaisu auttaa heidän työllistymistään.

IS: Joillekin työttömille kurssit ovat hyviä ja tärkeitä, mutta joillekin ne ovat täysin epärelevantteja. Eivät työvoimatoimistot pysty tarjoamaan jokaiselle yksilöllistä palvelua. On kohtuutonta odottaa, että yksi TE-toimiston virkailija pysyisi kartalla kaikkien eri alojen työmahdollisuuksista Varsinais-Suomessa.

MR: Ansiosidonnaisella päivärahalla pitäisi olla myös mahdollisuus kouluttautua pidempään, kuin vain puoli vuotta.

Teemu P. Peltola


Toinen osa  

https://www.aamuset.fi/mielipide/4527708/Vaalidebatti+Rajala+vs+Schauman

28.3.2019 17:55 Aamuset


Pitäisikö kutsunnat ulottaa koskemaan myös naisia?

Rajala: Jos tasa-arvon kannalta asiaa ajatellaan, niin miksipä ei.

Schauman: Puolustusvoimien tehtävä on varmistaa, että meillä on tarpeeksi iso reservi. Mitään tasa-arvotehtävää heillä ei ole. Kutsuntojen ulottaminen naisiin tietäisi lisäkustannuksia ilman, että se välttämättä vahvistaisi maanpuolustusta millään tavalla. Laajentamalla kutsuntojen pohjaa parannettaisiin osaamista. Ruotsissa yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin ja yleinen maanpuolustustahto laski rajusti. Meillä ei siihen ole varaa, joten siinä mielessä voidaan miettiä, olisiko kutsunnat hyvä ensi askel.

MR: Armeijan käyminen voi toisaalta katkaista monella miehellä syrjäytymiskierteen. Kun pääsee puoleksi vuodeksi ohjattuun toimintaan, se voi olla monelle oljenkorsi. Miksei se voisi olla sitä naisillekin? Uskon, että naisille voisi olla hyväksi osallistua ainakin kutsuntoihin. Miksi vain miehillä olisi velvollisuus puolustaa maata?

AS: Se on kyllä hyvä kysymys, etenkin kun perinteisiä rintamasotia ei enää käydä. Mutta toisaalta Suomella ei olisi varaa laajentaa asepalvelusta niin, että kaikki palvelukseen kelpaavat naisetkin sen suorittaisivat. Norjan mallissa väkeä otetaan juuri niin paljon, kuin armeija katsoo tarvitsevansa. Näissä keskusteluissa pitäisi lisäksi aina muistaa, että tässä puhutaan meidän itsemme puolustamisesta.

MR: Siviilipalvelustakin pystyy jo nykyisellään muokkaamaan enemmän kriisiaikaan sopivaksi, monihan on siviilipalveluksessa sairaanhoidossa tai vanhusten palvelutaloissa. Siviilipalveluksessakin voitaisiin nykyistä paremmin määritellä, millaisiin tehtäviin ihminen parhaiten sopii.

AS: Pitää kuitenkin aina lähteä puolustusvoimien tarpeesta ja uhka-arvioista. Voi olla tulvia, katastrofeja ja luonnonmullistuksia.

Teemu P. Peltola


Kolmas osa 

https://www.aamuset.fi/mielipide/4532954/Vaalidebatti+Rajala+vs+Schauman 


3.4.2019 17:40 Aamuset


Millä tavalla lasten ja nuorten syrjäytymiskierre saadaan poikki?

Schauman: Yksi tehokkaimpia tapoja ehkäistä syrjäytymistä on koulutus. Pitää miettiä, miten saadaan kaikki nuoret jatkamaan toisen asteen koulutukseen. Suurin osa nuorista voi hyvin, mutta pieni ryhmä voi entistäkin huonommin. Ja monet heistä ovat pienituloisten perheen poikia.

Rajala: Syrjäytymisen ehkäisy alkaa kehdosta ja jatkuu koko oppipolun ajan. Jos kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen, riippumatta vanhempien kukkaron paksuudesta, niin se on se ensimmäinen askel. Annetaan kaikille mahdollisuus. Esimerkiksi kaksi lukioikäisen tyttäreni kaveria ovat joutuneet lopettamaan lukion kesken, koska heillä ei ole varaa kirjoihin. Nyt he sitten ovat yrittäneet hakea töitä, tuloksetta.

AS: Taloudellinen tilanne ei saisi meidän kaltaisessa yhteiskunnassa ikinä olla este koulutukselle. Pitää kuitenkin muistaa, että suuri osa heistä, jotka eivät hae toisen asteen koulutukseen, kohtaavat myös muita ongelmia elämässä. Siksi maksuton toinen aste ei yksinään poista syrjäytymisongelmaa. Harrastusseteli olisi hyvä uudistus, jolloin vähävaraisuus ei olisi este harrastamiselle.

MR: Kaikki harrastukset maksavat. Vaikka harrastukset eivät itse maksaisi paljon, niin varusteet maksavat. Harrastusseteliä pitäisi ehdottomasti laajemminkin tutkia. Nythän sitä käytetään jo sosiaalitoimen puolella, mutta kohteena olevan perheen pitää ensin olla lastensuojelun asiakas.

AS: Syrjäytymisen torjunta vaatii kouluiltakin osaavaa henkilökuntaa, enkä tarkoita yksistään opettajia, ei heiltä voi kaikkea vaatia. Pitää olla kuraattoreita ja muita alan ammattilaisia.

MR: Kunnat ovat avainasemassa, koska oppimispolkua pitää tukea alusta asti.

AS: Olen samaa mieltä. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on tästä syystä tärkeä. Se on ennen kaikkea lapsen oikeus, ei huoltajan. Päiväkoti ei ole mikään lapsiparkki, vaan paikka, jossa opitaan tärkeitä taitoja. Myös opiskelijoiden tukien leikkaukset alkavat näkyä. Olenkin vakavasti huolissani opiskelijoiden mielenterveydestä. On paineita päästä työmarkkinoille, mutta toisaalta tulorajat estävät työkokemuksen hankkimista. Kaikki nämä asiat luovat stressiä. Burn outista on tullut sukupolvisairaus alle kolmekymppisillä.

Teemu P. Peltola